Nomadish

Nomadish

26 January 2016

Tytöillä on päämäärä


 
Tytöillä siis on, ei minulla, tai ei ainakaan sama kuin tytöillä. Eilen jo hämärän tultua, käveltiin sataman päätyyn, joka on se rauhallisin osio satamasta ja päästin molemmat vapaaksi juoksua varten. Iso kutsui Neron heti leikkiin ja vauhtimimminä Nero ryntäili joka suuntaan, ison vain haukkuessa perässä. Kalastajan veeneestä tuli kutsu Nerolle ja Nerohan meni, kun näki miehen siellä kättä viuhtovan – ”Mä oon niin varma että tolla tyypillä on mulle jotain hyvää syötävääääää, iiikkkk!”. Ja oikeassahan Nero oli, kalastaja heitteli mureita piffin palasia Nerolle veneestään sataman betonille. Iso meni perässä ja minä viimeisenä, isokin sai osansa. Yritä sitten kreikkalaiselle kalastajalle, joka ei puhu englantia selittää, etten halua että ainakaan Neroa ruokkii kukaan muu. En siis edes yrittänyt vaan kiittelin kovasti koirien puolesta ja vaihdettiin kuulumisia säästä ja kaikki tämä siis kreikaksi, huh (!). Herrasmies tarjosi lasillisen rakia lämmikkeeksi ja kilistelimme Kreetan säille...

Pääsimme takaisin autolle ja hetken kuluttua oveen koputettiin, iso haukkui ja Nero ei ollut moksiskaan, kalastajahan se siellä oli – ”Jee, sen täytyy tuoda mulle lisää lihaa!!!”. No ei, vaan pullollisen rakia talven iloksi ja taas saimme nauttia kreikkalaisesta vieraanvaraisuudesta:).

Muutamaa tuntia myöhemmin olimme lähdössä sille illan viimeiselle lenkille, iso vapaana ja Nero remmissä ja kas kummaa, molemmilla oli sama suunta, se heidän uusi päämääränsä. Me halutaan mennä kalastajan luo! Ohittaessamme kalastajan veneen, tuli kutsu tulla heidän paatille, tässä vaiheessa vaimokin oli tullut jo paikalle. Juttelimme niitä näitä ja siis edelleen kreikaksi, mutta ilmeillä, eleillä ja pienellä sanavarastolla pääsee kummasti eteenpäin. Vaimo oli hulvattoman hauska ja ilmeikäs venäläisnainen ja jotenkin hänellä oli taito selvittää asioita että minäkin pysyin kutakuinkin kärryillä. Naurua riitti!

Seuraavan aamun tullessa, ei päämäärä ollut tietenkään muuttunut, mutta itse tiukasti toiseen suuntaan ja molemmat tytöt remmissä. Päivällä on ikkunasta katsoessa ollut vain yksi suunta, siis Nerolla kun tuo iso makoilee lattialla. Ikkunasta voi kivasti seurata, milloin kalastaja taas vinkkaa tulemaan paikalle!

Hei kalastaja, mä oon täällä!!!

Tänään näyttää muuten tältä! Aurinko paistaa monen sateisen ja kylmän päivän jälkeen, mutta lunta on vuorilla kuten kuvasta näkyy. Nyt päästään kunnolla ulkoilemaan!

2 comments:

  1. Haha hahaa!Hauska juttu.Sulle aina sattuu näitä mukavia tuttavuuksia.Joku on vaan niin sosiaalinen.Toimii sun kohdalla.

    ReplyDelete
  2. On varmaan hankala tilanne, kun vaisto käskee toisaalta varomaan jopa mahdollisia myrkyttäjiä ja toisaalta luottamaan iloluontoiseen kalastajaan. Kuten anonyymi yllä sanoo, toislta sosiaalisuus sujuu luontojaan. Mukava tapaus.

    ReplyDelete

Thank you for leaving a comment, they are always welcome in English, Finnish, Dutch or French, others I need google translate :)