Appelsiinejä ja tosielämän tarinaa (postausta toisaalta 4.12.2020)

 

Appelsiineja ja tosielämän tarinaa Kreetalta <3. Nyt on appelsiinit parhaimmillaan ja siitähän pitää tietenkin ottaa hyöty irti. Ensin keitetään appelsiinit, sen jälkeen annetaan jäähtyä viileässä vedessä, vesi vaihdetaan 5-6 kertaa päivän aikana. Seuraavana päivänä pilkotaan appelsiinit kuorineen palasiksi, takaisin kattilaan ja päälle niin paljon sokeria, ettei niitä enää edes näkynyt!

Joulutorttuja ja herkkuja (postausta toisaalta 2.12.2020)

 

Satamassa suut makiaksi! Kummitytöltä perheineen tuli jättilähetys suklaata ja joulukalenteri, nyt loppu se karkkilakko :P. Sataman asukkaille pääsin leipomaan joulutorttuja, jotain perisuomalaista tännekin :).

Luumuhillo syntyi Jorgoksen kuivatetuista luumuista ja lehtitaikina tuli 300 metrin päästä helposti minimarketista. Uuniansa lainasi yksi asukkaista :). 

 

 Jos ette ole itse kokeillut luumuhillon tekoa se oli helppoa kö heinänteko.

 

500 g kuivattuja luumuja

2.5 dl vettä

Ripaus kanelia

1/2 dl sokeria

 

Kiehauta ja anna kypsyä 20 minsaa miedolla lämmöllä (siinä samalla survosin niitä haarukalla).

Lopuksi voi halutessa lisätä 3 rkl konjakkia. Itseltäni löytyi vain iästettyä rommia, toimi silläkin.

Ja sitten vaan niitä tähtösiä muoteilemaan itsetehdyllä hillolla.

 

 

Uusi kuukausi ja kauppa-autoa (postausta toisaalta 1.12.2020)

 

Kalo Mina! Elikkäs hyvää alkanutta kuukautta toivotellaan perinteisesti Kreikassa aina kuun eka päivä kalimeran (hyvää huomenta/päivä) sijaan.

 

Meillä päivän villein kohta satamassa tiistaisin ja perjantaisin kun toyota hiace Jorgoksen kera kurvaa paikalle. Saadaan tuoreita hedelmiä ja vihanneksia, kuivattuja hedelmiä ja pähkinöitä. Ja jos jotain hänen valikoimasta puuttuu, ottaapa hän sitä sinulle seuraavalle kerralle mukaan (kuten itselläni viime viikolla tilaus punasipulille).

Aarteen etsintää (postausta toisaalta 28.11.2020)

 

Meidän satamassa (siis nythän tää on jo mun mielestä meidän) Kreikassa oli todella kesäinen keli. Ei tuulen virettäkään, aurinko mollotti täysillä, olkaimeton mekko ja lenkille. Kuvia tältä päivältä.

Tänään me löydettiin taloraunio, pitihän se katsastaa, jos vaikka aarteita. Ja aarrearkkuhan siellä! No romua täynnä, mutta nää on aina jänniä.  

Lampaita ja penkkejä (postausta toisaalta 27.11.2020)

 

Eilen "uhmattiin" Kreikan lockdownia täältä satamasta ja ajettiin 60 km itään (1.5 tuntia täällä per suunta). Tekipäs hyvää liikkua! Ja perinteiseen tyyliin, tiellä eivät ole ainoastaan autot vaan myös lampaat ja vuohet paimentensa kanssa.

 

Tänään upea auringonpaiste sataman kylässä ja kunnon lenkki auringossa meren äärellä. Ekaa kertaa tein lenkille myös lupalapun, koska juurikin kuulin, että tämän samaisen sataman nuoripariskunta asuntoautollaan oli pysäytetty ja kysytty lupalappua ja syytä liikkumiselle, olivat eilen lähteneet 5 minsaa meidän jälkeen.

Kohtaamisia enemmän- Ystävyyttä (postausta toisaalta 25.11.2020)

 

Kohtaamisia enemmän- ystävyyttä (kuvan tarkoitus tarinan lopusta)

 

Tutustuin Kimiin ja hänen vaimoonsa Laureen Portugalissa vuonna 2012, hekin asettuneet elämään asuntoautossa. Mutkaton, reipas ja ystävällinen pariskunta. Kimillä oli tapana jutustella kaikkien kanssa ja niinpä mekin tutustuttiin nopeasti toisiimme. Päivittäisiä keskusteluja matkustamisesta, paikoista, maailman ihmeellisestä tarjonnasta ja oikeastaan vaikka mistä taivaan ja maan välillä.

Oliivin aikaa (postausta toisaalta 24.11.2020)

 

Satamassa elämää Kreikassa lockdownin aikana. Ja siihen kuuluu oliivit, kun sesonki on ollut täysillä käynnissä jo kolmisen viikkoa. Oliiveja on runsaasti joka toinen vuosi ja joka toinen vähemmän. Tänä vuonna on se vähempi vuosi, mitä ei tosin uskoisi. Lava-autoja täysine kuormineen huitelee kymmennittäin ohi. 

 

Osa niin täyteen lastattuja, että perä laahaa lähes maata ja oliivikuormien päällä istuu vielä pari kolme kerääjää, jotka saavat kyydin samalla kotiin.

Elämää satamassa (postausta toisaalta 21.10.2020)

 

Elämää satamassa Kreikassa, kaksi viikkoa lockdownia takana ja ministeri jo puheessaan vihjasi, että ei ole realistista ajatella, että loppuisi 1.12. No ei siinä mitään, näillä mennään ja hei ne lahjaksi saadut kurkutkin meni. Hölskykurkut jäävät odottamaan seuraavaan kertaan, kutkuttavia reseptejä sain teiltä, kiitos!

Auringonlaskua, kurkkua ja sitruunaa! (postausta toisaalta 14.11.2020)

 

Ja mitenkö nämä liittyy toisiinsa? No eivät oikeastaan mitenkään muuten kuin tähän päivään.

 

Kuvat napsittu tämän illan näkymästä auton molemmin puolin. Toisella puolella rannan päässä kirkko ja toiselta puolelta värjäytyy aina hienosti nuo vuoret punaisiksi (siitä tarinaa myöhemmin).

 

Siis se kurkku ja sitruuna? Mamma nimeltä Kula antoi kurkun ja myöskin hänen poikansa Michaelis (nimet siis kirjoitan foneettisesti niin kuin he itsensä esittelevät, tai oikeammin voisi sanoa että eivät he esittele vaan vastaavat kun kysyn "post to lene"? Eli mikä on nimesi). Sitten oli vielä joku jolta en kerennyt kysymään nimeä, pysähtyi autollaan ja nakkasi kahdeksan kurkkua lisää. Tykkään kurkusta, mutta kymmenen? Vaikka kuinka siivutan leivän päälle ja lautaselle niin tovi menee. Muistan että mummini teki kurkusta aina jotain "säilykemallia" lasipurkkiin ohuina siivuina, olisko ollut tilliäkin joukossa?

Kohtaamisia osa 234 (postausta toisaalta 13.11.2020)

 

Kohtaamisia ja tapahtumia osa 234. Siis mitäänhän täällä lockdownin Kreetalla ei tapahdu, mutta näissä mittakaavoissa tapahtuupi kuitenkin.

 

Huomenna tulisi viikko täyteen lockdownia ja poliisi on ajanut kylän läpi vain kerran. Kaikki sataman 11 asukasta kunnioittavat kuitenkin maskin käyttöä ja tietty mekin, kun juttusille mennään.

On päästy käppäilemään rannoille ja minimarkettiin, ilman vaivaa lupalappusista, täällähän ei juuri ihmisiä ole, mutta on sitten kuitenkin :).

Synttärit! (postausta toisaalta 10.11.2020)

 

Koiralla on asiaa! Eli mä täytin tänään niinku kahdeksan (oikeasti mä oon ehkä 11), mutta miksi kahdeksan? No ku mut korjattiin kyytiin tohon asuntoautoon päivälleen kahdeksan vuotta sitten (10.11.12, ja huomaa rimmaava luku!)

 

Sen jälkeen mä oon ollut kokopäiväinen matkaaja ja 35 maata olis plakkarissa. Mun nimi on siis Rainey, nimi on kuulemma sanaleikki sateesta ja mun emännän lempparimotoristista (Wayne Rainey). Kun mä hyppäsin kyytiin niin se sano että sato kaatamalla vettä eli rainy englanniksi (Mä en sitä muista koska mua kiinnosti vaan ruoka ja rapsut).

Lähiruokaa (postausta toisaalta 8.11.2020)

 

Lockdown kylämme vieraanvaraisuutta Kreikassa, saimme kassillisen herkkuja. Kaikki omasta puutarhasta, lähiruokaa. Nuo kreetalaiset banaanit ovat järettömän hyviä! 

 

Tässä satamassa asuu 11 ihmistä. Nuorin heistä on 59 ja vanhin tämän nuorimman isä 92 v. Viisi leskeä ainakin ja kaksi pariskuntaa. Hihkaisu tai "käsky" kuului, että huomenna tuut sitten pesemään pyykkiä, kone on vapaa :P!

Ajelua (postausta toisaalta 7.11.2020)

 

Ihan ei mahdu tuon pakun ja talon välistä

Toissapäivänä tuli tietoon, että Kreikassa alkaa lockdown. Eilen lähdin aamusta ajelemaan Euroopan eteläisimpään kaupunkiin Ierapetraan isommille ruokaostoksille ja että sai kaasupullot täytettyä.

Täällä tosiaan saa kaasua helposti monesta paikkaa, mutta etelän puoli saarta on vielä todella koskematonta. Vaihtoehtoina oli ajaa kaasun perässä 60 km länteen, 60 itään tai 70 pohjoiseen (saaren pääkaupunkiin Heraklioniin).

Kohti lockdownia taas (postausta toisaalta 6.11.2020)

 

Ollut jännä pitkä päivä ennen Kreikan lockdownia. Mutta ekaksi tarinaa viimeisestä illallisesta ennenkuin kaikki sulkeutuu huomenna klo 6 aamulla.

 

Tietenkin piti mennä tavernaan syömään vikan illan kunniaksi. Pienen pieni kalastajasatama, jossa vieressä iso hiekkaranta samalla.

 

Paikalliset hihkuivat että asukasluku juuri nousi, kun me tultiin tänne! Normaalisti 11 asukasta sataman alueella. Keski-ikä sanoisin yli 70. Tällä mennään seuraavat viikot. Asukkaan luona saadaan pestä pyykkiä ja käyttää keittiötä jos halutaan. Asunnoista pari on tuttuja ennestään, mikään niistä ei ylitä 20 neliötä, mutta vieraanvaraisuus sitäkin enemmän. Ja siivosivat sataman erikseen että jos sähköä haluatte niin parkkaatte sitten tähän. Kreikka ihan aina <3.

 

Ja piristykseksi pari vanhaa paikallista tuttua, joiden kanssa vaihdettiin kuulumiset - heidän yltiökreikalla ja mun no vähemmän, mutta ymmärretyksi tultiin puolin ja toisin :).

Hiljaista on kuin huopatossu tehtaalla (postausta toisaalta 4.11.2020)

 

Hiljaista on elo Kreetalla, se että turistisesonki loppuu aina näihin aikoihin ja se että on korona. Olimme ainoat asiakkaat tavernassa (pikkukisu ja oma koira lisäksi). Puuttui tutut paikalliset, jotka jatkuvasti höpöttää kreikaksi, luullen että ymmärrän kaiken. Paljon ymmärrän, mutta en todellakaan lähellekkään kaikkea.

Maanjäristystä (postausta toisaalta 30.10.2020)

 

 

Kaikki hyvin Kreetalla, Kreikassa kuten kuvasta näkyy (Suomineito sai lahjaksi tänään Kreikan lipun, samat värit!) Tänään maanjäristys tuntui myös hiukan täällä ja monet ihanat ovat lähettäneet viestejä ollaanko turvassa, kiitos teille <3. Kaikki hyvin! Eli OK, tiesittekö muuten että OK tulee Kreikan kielestä alunperin, eli Ola kala? Kaikki okei? :)

Matka jatkuu (postausta toisaalta 28.10.2020)

 

 

Aamulla kuudelta satoi kaatamalla vettä Kreetalla, Kreikassa ja sitä olikin luvattu koko päiväksi. No eipä kyllä satanut enää. Tiet oli märkiä, paljon kiviä "valunut" teille ja auto on sen näköinen kuin olisin jossain safarirallissa ollut. Tiet ovat pomppuisempia kuin muistin, mutta eihän meillä kiirettä, kivaan rantaparkkiin päästiin Libyan merellä.

 

Ekat mezet ja ruokailu päälle (postausta toisaalta 27.10.2020)

 

 

Kreikkalaisen mezen jälkeen oli aika siirtyä.syömään, perinteistä ruokaa ja erillinen annos lihapullia myös koiralle Vanhalle koiralle maittoi hyvät unet sen jälkeen. Kreikassa myös koirat ovat tervetulleita ravintolaan (siis tietenkin kunnioitetaan, että osaavat käyttäytyä hyvin). Omani osaa "käskyjä" myös kreikan kielellä mikä yleensä herättää hilpeyttä. Esim "yläfemmat" kreikaksi kola pende (johon koirani antaa tassua).Tämä naurattaa paikallisia, joilla usein kaukainen suhde eläimiin. Mutta se että koiran kanssa päästään aina yhdessä ulos, on superia!

 

Hyvää yötä (postausta toisaalta 24.10.2020)

 Hyvää yötä ja kaunista iltaa Kreetalta, Kreikasta. Tänään myös eka uinti, meren lämpötila +25 :)

Kohta uimaan (postausta toisaalta 22.10.2020)

 

 

Kaffetta meidän lempparirannalla Kreetalla, Kreikassa. Eka kuva tänään, muut aiemmilta visiiteiltä täältä. Uintikelit pitäisi koittaa sateiden jälkeen lauantaina .

Aurinkoa ja sadetta (postausta toisaalta 21.10.2020)

Sataa ja sataa, mut saatiin taukoakin, koira ulos raittiseen ilmaan Kreetalla :). Perjantaina pitäis loppua sateet, monta +25 noin päivää edessä, niin ootan että pääsisi puihkahtaa mereen, jonka lämpötilan minäkin kestän (sanoivat että +25). Ajetaan meidän lempparirannalle, olisko 3 km ihanaa hiekkaa ja vain ekan kilsan osalla on muutama sunbeds, sitten ei ketään..yksi todella hyvä ravintola, jonka toivon olevan auki vielä.

Libyan merellä (postausta toisaalta 19.10.2020)

 

Tänään siirryttiin Kreetalla, Kreikan saarella etelän puolelle, Libyan merelle. Sateita olisi luvassa ti-to, pilviä jo kertyi vuorelle, pisaraakaan ei vielä ole tipottanut. No assulla ollaan rannan äärellä.

Tässä kylässä myös itselleni ennestään tuttu leirintäalue, joka yleensä avoinna huhti-loka. Näin että oli kiinni, mutta näin myös että leirin omistaja ajoi traktorilla ohi. Kahvit juotuani lähdin morjestamaan ja kyselemään kuulumisia.

Päästiin Kreetalle (postausta toisaalta 18.10.2020)

 

 

Aurinkoista huomenta Kreetan saarelta, Kreikasta :). Eilen päästiin tänne asti, nyt kunnon yöunet takana ja matkaväsymys takana. Ensimmäinen yö Georgioupoliksessa ja ekat aamukaffet tällä rakkaalla saarellani <3.

Täältä tullaan Italia! (postausta toisaalta 13.10.2020)

 

Ranskan alpeilta tänään ylitys Italiaan ja 642 km tuli mitskuun Anconaan (IT), josta hyppäämme huomenna laivaan Kreikkaan. Niin tykkään Euroopan liikenteestä, vaikka autoja on paljon ja rekkoja todella paljon on liikenne niin soljuvaa.

 

Keskivauhti oli 110 km/h, joitakin tietöitä Torino-Parma-Rimini-Ancona, mutta vauhti pysyi hyvänä. Muka 60 km rajoituksia, rekatkin ajoi 90 km/h. Kaunis aurinkoinen päivä, aamulla -6 ja nyt Anconassa vieläkin autossa +20 ilman lämppäriä. 

 

Ja kukaan ei kysynyt mitään rajalla ja ei siellä ollut edes yhden yhtä tullimiestä. Huomenna se rennoin päivä alkaa kun merimatka lähes vrk mukavasti autossa camping on board sähköllä. Kannella myös suihkut ja vessat käytettävissä. 

 

Huomenna pikainen tsekkaus/tankkaus tämän kätevän matkaparkin luota, joka veloitukseton (täyttö ja tyhjennys myös maksuton) ison supermarketin valikoimaan, jotta saa pari Italian herkkua mukaan <3.

Kohtaaminen erilaisena aikana (postausta toisaalta 11.10.2020)

 

Kohtaamisia osa 239...Ranskan alpeilla. Puolisen tuntia ennen auringonlaskua näin ikkunasta naisen tulevan fillarilla tähän leiriin, tunnollisesti maski naamalla, fillarissa sivulaukut jne, kunnon varustus.

Tässä leirissä ei ole muita kuin me ja respakin kiinni. Menin siis tervehtimään ja kerroin, että voit leiriytyä minne vaan ja omistajan puhelin nro löytyy tuosta seinältä. 

 

Näinkin hänen soittavan ja juuri olin aloittamassa valmistamaan simppeliä illallista ja huikkasin ranskaksi, "Madame, oletteko jo syöneet?". Hän sanoi ettei vielä ollut. No hätä, samalla tekaisen sinulle lautasen myös, salaattia, pastaa ja kasvispyörykoita.

Kohti Kreikkaa :) (postausta toisaalta 10.10.2020)

 

 

Nyt se varmistu, tai siis liput ainakin Kreikkaan, riemun kiljaus! Maanantaina parkkiin Ranskan puolelle Italian rajan kupeeseen. Tiistaina rykäisy Italian läpi ja keskiviikkona hyppäys laivaan kohti Kreikkaa. 

Pikkasen päänvaivaa näistä rajamuodollisuuksista. Italiasta en koskaan saanut vastausta, soitto Ranskan rajavalvontaan (olettaen että hekin kartalla Italian rajasta) ja sain kuin sainkin jonkun langan päähän. Eli 36 transit sääntö yhä voimassa ilman covid testiä. Ja sitten lupalaput. Englanninkielinen versio oli neljä sivua, ranskankielinen kaksi. Printtasin siis simppelin ranskan. Kreikkaan taasen netin kautta tehtävä helppo online maahantulokaavake. Kesti ehkä viisi minuuttia tehdä. Nyt vaan lämpöä ootellessa, maanantai aamuksi luvattu -3 Ranskan alpeille, aurinko, meri, lämpö, tervetuloa <3.

Kaipuu (postausta toisaalta 4.10.2020)

 

Tämän haluan taas nähdä, auringonlaskun "talvisella" Kreetalla. Se mikä näytti eilen mahdottomalta, näytti tänään mahdolliselta.

 

Rajamuodollisuuksia on nyt jonkin verran, covid testiä/ei testiä, matkustusasiakirjoja jne. Me kun ollaan nyt Ranskan alpeilla, joka on punaista aluetta, Italia vaatii covid testin täältä tullessa, paitsi....lause 36 tunnin transit sääntö, jonka löysin sääntöjen lopusta.

 

Eli jos ajamme täältä aamulla Italian puolelle ja ajaisimme Italian läpi päivässä ja seuraavana päivänä hyppäisimme laivaan Kreikkaan.

 

Tämä voisi olla mahdollista <3. Tuleva viikko näyttää päästäänkö Kreikkaan ja sieltä Kreetalle. Kerron lisää, jos saatiin tämä matka Kreikkaan onnistumaan.

Ensi lumi saapui vuorille (postausta toisaalta 26.9.2020)

 

 

Ensilumi saapui tuhannen metrin korkeuteen Ranskassa, me kämpätään 850 metrin korkeudella, kauniit maisemat <3

Viilenee! (postausta toisaalta 24.9.2020)

 

 

Terkut Ranskan alpeilta ja huikeaa viikonloppua luvassa (mitäs valitin kuumuudesta aikaisemmin!). Ja hei me ollaan leirintäalueella ja sähkössä kiinni, luksusta!

Pitkän päivän palkinto, pizza-camionette :) (postausta toisaalta 19.9.2020)

 

Hitsi me ajettiin paljon tänään, kilsoissa kuin ehkä kolmisen sataa, mutta ajallisesti koko pitkä päivä. Ranskan Mendestä lähelle Gap-kaupunkia (haha ei sentäs Kapkaunkia).

 

Kiemurtelevia teitä, kukkuloita/vuoria, rotkoja (Saint May gorge nimi jäi mieleen), toinen toistaan upeampia kyliä, viiniviljelmiä, oliivipuita ja niiden öljyä löytyi tien varren myymälöistä, tuli ihan rakas Kreikka mieleen paikoitellen.

Osa 2 Saint Antonin Noble Val (postausta toisaalta 14.9.2020)

 

Osa 2 ihanasta ihanimmasta Noble Valin keskiaikaisesta kylästä kuvia ja juttuja. Tämän kylän matkaparkista postasinkin jo tuossa aikaisemmin (edellinen postaus)

Saint Antonin Noble Val jaksaa aina hurmata! (postausta toisaalta 14.9.2020)

 

Ihana, ihanampi, ihanin Saint Antonin Noble Val, eteläisessä Ranskassa. Matkaparkki ei ole kummoinen, tyhjennys ja täyttöpiste aikas rustiikki, mutta kaikki onnistuu. Mukavampi parkki löytyy vierestä, nurmialueelta, joissa paljon autoja myös. Mutta näillä +34 keleillä valittiin matkaparkin puoli, koska saadaan olla puiden alla.

Hyvää huomenta! (postausta toisaalta 12.9.2020)

 Aurinkoista huomenta Ranskasta! Kahvi ja croissant, siitä on ranskalainen aamu tehty. Tänään luvassa +33, me saadaan olla kivasti parkissa puiden alla :)

Saint Cyprien sur Dourdou (postausta toisaalta 9.9.2020)

 

 

Matkaparkkijuttua ja tarinaa (Eteläinen Ranska)..Me ollaan oltu tässä(kin) aiemmin. Upea visiitin arvoinen Conquesin kylä on tuossa lähellä, suurin osa tänne parkkiin tulevista tulevat juurikin sen takia tänne parkkiin. 

Severac Le Chateau (postausta toisaalta 3.9.2020)

 

Kiva rauhallinen matkaparkki Ranskassa, kätevä jos ajelee sitä Millaun siltaa, tämä siitä pohjoiseen joitakin kymmeniä km, lähellä sitä ilmaista (340 km pätkää) motaria lasketella parkkiin. Ja pyykitkin hoitui taas siinä parinsadan metrin päässä olevassa Intermarchen pihalla (avoinna 24/7 koneet). Netto- ruokakauppa vielä lähempänä, 100 m.

Pizzaa Nonna Aurelialla, röyh! (postausta toisaalta 1.9.2020)

 

Mitäs tänään syötiin? Meillä pizzapäivä tällä ihmeellisellä Nonna Aurelian uunilla. En tiedä löytyykö Suomesta muita kuin pakastepizzoja? Ranskasta olen nyt muutaman kerran ostanut tuorepizzan, joka säilyy sellaisenaan jääkaapissa useamman päivän ja sitten vain paisto.

Jälleen kohtaaminen! (postausta toisaalta 30.8.2020)

 

Kohtaamisia osa 234. Kuva on aikas tylsä, kohtaamistarina kertoo kuvan tarkoituksen.

 

Mulla on 12-vuotta kalenteria takana tien päällä,.josta selviää missä olen ollut milloinkin, usein säätietoineen. Ja tässä samassa matkaparkissa oltiin viimeeksi syyskuun neljäntenä 2014, eli aikas tarkkaan kuusi vuotta sitten.

Le Malzie Villen matkaparkissa (postausta toisaalta29.8.2020)

 

No ni, nyt taas matkaparkkipäivitystä usean päivän jälkeen (hyvin voidaan, kiitos kaikille huolestuneille ja amen niille joilla ollut rauhaa mun Ranskan päivityksistä ja tosiaan ei ole (ainakaan vielä), musta tullut linnanrouvaa, vaikka joku teistä niin epäilikin :)

Muka uusi paikka! (postausta toisaalta 19.8.2020)

 

 

Nauratti tämä kuva kun yleensä postaan on joku järvi tai meri, nyt tämä parru tässä kuvassa. Sitten jatkettiin matkaa ja taas nauratti kun muka löytyi sovelluksesta uusi parkki. Matkaparkkiin tultaessa tajusin heti, ettei ole eka kerta kun tultiin tähän..

Nyt ei käyny tuuri, varotoimista huolimatta (postausta toisaalta 12.8.2020)

 

Kohtaamisia osa 295, kohteena vesipumppu. Ainahan ei kaikki meni teknisesti putkeen ja olen yrittänyt olla niihin jotenkin edes varautunut. Varavesipumppu ollut aina mukana ja iloakin on tullut siitä että se todella on mukana kolmisen kertaa. Mutta nyt meni pieleen..

Kohtaamisia skootterijengin, pormestarin ja fransmannin kanssa (postausta toisaalta 11.8.2020)

 

Kohtaamisia osa 287 (skootterijengin, pormestarin ja fransmannin kanssa..) ja ihana matkaparkki!

On niin kuuma siis todella kuuma! Tultiin tänne jo perjantaina, asteet huiteli +40. Ihme ja kumma, vain yksi auto oli täällä. Matkaparkissa ilmainen vesi, sähkö, wifi, vessa (todella puhdas!) ja ihan pienessä kylässä ilman muita palveluja. 

520 km ajoa purilaiselle! (postausta toisaalta 5.8.2020)

 

Joskus on hassuja päämääriä ja meidän määränpää oli mennnä syömään nämä purilaiset 520 km päähän. Bretagnessa se ajatus syttyi, että paljonkos olisi matkaa tänne kivaan kanaalin varren parkkiin, jossa pysähdyttiin ekan kerran 2016 ja viime elokuussa. Mukava pariskunta pyörittää tätä "food truck- vaunua" ja nyt ottavat askeleen edemmäs ja avaavat tähän parin sadan metrin päähän oikean liiketilan vielä tämän kuun puolella.

Volkkarimiittiä sattumalta (postausta toisaalta 2.8.2020)

 

 

Me ollaan nyt tosi paljon käytetty matkaparkkien lisäksi puhtaasti parkkeja Ranskassa. Täytöt ja tyhjennykset onnistuu lähes joka nurkalla ja sitten vaan sitä kivaa parkkia metsästämään, jos ei huvita matkaparkkiin jäädä.