Jälleen kohtaaminen! (postausta toisaalta 30.8.2020)

 

Kohtaamisia osa 234. Kuva on aikas tylsä, kohtaamistarina kertoo kuvan tarkoituksen.

 

Mulla on 12-vuotta kalenteria takana tien päällä,.josta selviää missä olen ollut milloinkin, usein säätietoineen. Ja tässä samassa matkaparkissa oltiin viimeeksi syyskuun neljäntenä 2014, eli aikas tarkkaan kuusi vuotta sitten.

 

Tämä matkaparkki (siitä lisää myöhemmin) on keskellä keskiaikaista kylää ja vieressä on asumusta.

Tähän parkatessa muistin, kun näin tämän edessä olevan puutarhan, jutelleeni päivittäin hauskan iäkkään miehen kanssa, joka hellästi hoiti puutarhaansa joka päivä.

 

Tultaessa eilen parkkiin parkkiin tuli iäkäs rouva keräämään pihalta vadelmia. Hyppäsin autosta Madamea tervehtimään ja kehuin puutarhaa. Hän sanoi, en minä tätä hoida, minä vain keräilen satoa! Aah, kerroin, että kuusi vuotta sitten oltiin täällä ja päivittäin juttelin herrasmiehen kanssa (en muistanut nimeä enää). Madame totesi, se on mieheni! Kysyin vointeja ja hyvää kuuluu miehelle, oli kuulemma telkkarin ääressä.

 

No tänään tuli sitten itse puutarhuri tepastelemaan ja eikus ulos tervehtimään.

Esittelin itseni (ei muistanut enää, mutta mitäs pienistä!). Aloitimme uuden juttutuokion pihasta, sen annista, heidän lapsista jne. Sanoin, että anteeksi olen unohtanut nimenne ja hän sanoi Raymondhan minä, no niinpä onkin, muistin heti kun hän kertoi nimensä.

 

Raymond on 87-vuotias, pirteä touhukas herrasmies, vaikka kovasti puheessaan kirosanoja väänsi :).

Kysyin vaimon ikää, hänkin 87-vuotias, ylpeästi lisäsi, että kolme päivää nuorempi. Sanoin, että jaa nuoren tyttösen sitten valitsit ja naurettiin molemmat.

 

Piha siis tuossa autoni edessä on Raymondin ja hänen nuorikkonsa. Huomenna toivottavasti taas bonjourit :).