Pitää lähteä, jotta voi palata

 

Vajaa kaksi viikkoa sitten matkamme alkoi, varsin erilaisen Suomen kesän jälkeen monellakin eri tasolla. Puoli vuotta aiemmin laiva toi meidät Vuosaaren satamaan, nyt samainen laiva kuljetti meidät Vuosaaresta Saksan Travemundeen. 

Satamavahti odottelemassa laivaan pääsyä, muitakin asuntoautolla matkaajia oli varmaankin kymmenkunta.

Uutena seuralaisena meidän reissussa mukana kulkee tämä upea Donna, lasitaiteilija Gina Salariksen ihana pupu, joka on loikkaamassa uusiin seikkailuihin.

Menomme oli tällä kertaa aika haipakkaa, ensimmäinen uusi tutustumiskohteemme oli Füssen, kuvauksellinen pieni kaupunki Saksan ja Itävallan rajalla. 1.5 km päästä kaupungin keskustasta löytyikin kolme matkaparkkia, kaikki parisenkymppiä yö.

Päivät oli vielä mukavasti plussalla, mutta yöt oli lähellä nollaa, siksi kai patsaillakin oli jo pipot päässä ;).

Nyt olemme jo saavuttaneet enemmän valoa, tosin hiki ei tule näilläkään leveysasteilla pohjoisessa Italiassa, päivisin lähes +15, yöt +7.

Pysähdystä Itävallan pikkuteillä, maisemat kyllä yllättävät ihan aina.

Italiassa tarvitsimme tauon paikan ja pidemmän hengähdyksen lähtemisen ja ajamisen jälkeen ja päädyimme Veronan ja Venetsian väliin pieneen matkaparkkiin. Viiniviljelmien ympärillä maksuton matkaparkki, vierestä löytyy oliiviöljyn tuottajan oma kauppa ja toiselta puolen saa paikallista viiniä. Sähkö parkissa 1 e 12 tuntia ja vesi 0.50 e kolme minuuttia, tyhjennykset maksuttomia. Hyvä pysähdyspaikka, jos on vaikkapa Venetsiaan matkalla, paikka on noin 80 km Venetsiasta länteen. Koordinaatit tänne ovat N45°27'19" E11°10'18".

Nämä rypäleet olivat jääneet roikkumaan vaikka sato oli jo kerätty, mutta joitakin traktoreita pyyhälsi vielä kylän raittia rypälekuormineen.